Heiii taas te uskolliset blogini lukijat!

Annelle tiedoksi, että kiiruhdin häntä heiluen kertomaan mamille terkkusi, ja kyllä hän siitä ilahtui, kiitos!

Kesä on mennyt vauhdilla, niin nopeasti, ettei mami ole ehtinyt minusta skriivata teille. Mutta kuvia on räpsätty paljon kesän aikana. Kohta, tuonnempana, saatte katsella kuvia ja mamin selostuksia kuvan tapahtumista.

Kesällä olen vaan ollut iloinen ja onneissani, kun olen saanut tavata ihmisiä, joita olen ennenkin tavannut. Mummon ja papan kanssa ollaan melkein kavereita, ja joitakin mamin ystäviä siedän paremmin kuin aikaisemmin. Mamin kummityttö Salosta kävi meillä kesällä, ja meistä tuli hyvät kaverit. Mamin kuopus myös on kiva, kun se aina leikkii minun kanssani, kun on meillä. Mutta arvatkaapa, mikä on kaikkien aikojen kivoin juttu?! Maata mamin ja iskän sängyssä, koivet aivan levällään, eikä kukaan ole oikealla tai vasemmalla tönimässä minua. Sängyssä on aivan mahtavaa ottaa päiväunet. Tokihan olen ymmärtänyt, että kun sänky on pedattu, sinne saa mennä, muulloin ei, mutta en voi sille mitään, että joskus mami ja iskä luistavat säännöistään ja antavat minun loikkia pehmeälle vuoteelle aamuisin. Aamut on kuulkaas kaikkein kivoin hetki päivästä. Minusta on kivaa, kun näen auringon nousseen ja menen tökkimään mamia ja iskää hereille. Jos ne ei herää sillä, rupean vinkumaan niin kovaa, että viimeistään silloin iskältä menee hermot, jolloin sen on noustava ja tokihan silloin mamikin nousee ylös. Kun molemmat on ylhäällä, suorastaan kiljun riemusta ja juoksen heti eteiseen ja näytän katseellani ja pääni asennolla, että haluan ton minun rakkaan kamelini tuolta hattuhyllyltä ja heti! Mami ja iskä aina (murrr) laittavat kamelin hattuhyllylle nukkumaan yöksi. En tajua, miksei kameli voi nukkua kanssani. Kaipa mamin ja iskän mielestä on liikaa, kun on kaksi herättämässä aamuisin, minä ja ... niin... se kameli.
No, odotan kauniisti, että mami ja iskä hoitavat aamutoimensa, ja kun he ovat taas ulottuvillani, käyn ulkona asioilla jommankumman kanssa ja sitten alan vaatia aamiaistani. Syötyäni sen katson, että ovatko mami ja iskä ok, heillä on kahvikuppi kädessään ja he juttelevat keskenään ja sanovat välillä jotakin minulle. Ääh tylsää, painun makkariin nukkumaan vakiopaikalleni. Jonkun ajan kuluttua kuulen (minähän en koskaan ole täydessä unessa), miten mami tai iskä hiipivät makkariin katsomaan, kun minä nukun (hiiiih, luulevat vaan minun nukkuvan) ja palaavan olkkariin ja sanovan, että 'taas tuo Nata meni nukkumaan, tosi törkeetä herättää meidät näin aikaisin ja mennä samantien nukkumaan'. Höpölöpöhöpölöpö!!! En minä mennyt "samantien" nukkumaan! Kävinhän minä ulkona, söin aamiaisen, leikin kamelin kanssa ja sen sellaista, ennen kuin menin nukkumaan!

Kesällä oli myös mukavaa ja jännittävää saalistaa ötököitä. Parvekkeella oli usein yökkösiä iltaisin, ja niitä minä pyydystin. Vaanin ja sitten haukkasin, siinä kaikki. Sisälle on joskus eksynyt jokin ötökkä, ja kaikki minun reviirilleni tulleet ötökät, olen eliminoinut, valitettavasti. Siinä ei mikään eläinsuojelulaki auta, vaan se on luonnon laki. Ja pysyvätpä mami ja iskä tyytyväisinä, kun ei ole ympärillä pörräämässä häiritseviä ötököitä. Joskus he jopa osoittavat sormella sisälle joutunutta ötökkää, silloin minä olen heti valmiina!

Jännittävin tapaus kesällä oli kenties se, kun olin ensimmäisen kerran mukana Pelastetaan Koirat ry:n Match Showissa. Paikalla oli todella monta koiraa, veljeni Galikin oli siellä. Kilpailin varjunarttujen luokassa ja sain sinisen nauhan, mutten päässyt jatkoon, koska minua jännitti niin kovasti. Muuten olin todella kiltisti, lukuunottamatta silloin, kun saavuimme paikalle, pääsin tällöin valjaista karkuun kun pelästyin outoa ääntä. En minä kauas juossut, läheiselle nurmikolle vaan ja jäin odottamaan, että mami haki minut.

Olen ollut myös iloissani, kun mami on kovasti kehunut minua. Ohitustilanteet lenkeillä ovat sujuneet päivä päivältä paremmin. Enää en juokse äkkiä sivuun, kun joku tulee meitä vastaan, vaan hiljennän vauhtiani ja kävelen tyynen rauhallisesti ohi. Ollaan mamin kanssa käyty melkein joka aamu tuolla meidän kerhohuoneen pihalla, kun iskä on ollut siellä vapaaehtoishommissa, ja sinne osaan kävellä kauniisti. Lähelle muita tuntemattomia ihmisiä en vielä uskalla itse mennä, vaan pysyttelen mieluummin hieman kauempana.
Koirapuistossakin olen kovasti reipastunut, juoksen iloisesti portille, kun näen jonkun koiran olevan tulossa puistoon. Ennen juoksin aina niin kauas kuin vapaata tilaa riitti.
Mamia ja iskää tottelen paremmin, tulen aina heidän luokseen, kun he kutsuvat minua.
Iloiseksi tulen tietenkin aina, kun on namihetki. Kivaa on myös se, kun mami opettaa minua tekemään temppuja. Uusin opittu asia on, että ryömin mamin luokse, kun hän käskee niin. Saanhan aina joka ryömimisen jälkeen namin palkkioksi. Jos mami joskus käskee minua vaikkapa istumaan tai vastaavaa, odotan aina saavani namin. Jos en saakaan, silmäni muuttuvat tuimiksi ja käännän päätäni namihyllyyn päin, silloin minulle on ihan pakko antaa nami, muuten rupean riehumaan!

Kuten varmaan muistatte, mami joskus lupasi laittaa lisää kuvia parvekkeelta. No, tässä minä joko vaanin niitä ötököitä tai haistelen kukkia, en enää muista, kumpaa tein. Minusta oli ihmeellistä, että parvekkeellamme kasvaa näin paljon kukkia, ja jos vähänkin kosken niihin, mami kiljaisee, ettei sen kukkia saa syödä. Kummallista, että lenkillä ollessamme saan syödä ruohoa ja heiniä, eikä mami kiljaise. Hulluja nuo ihmiset. Mami jopa söi parvekkeella kasvavaa minttua, eihän kukkia saanut syödä. Minä ei jummartaa tämä. Murr...

169902.jpg

 

Illalla haistelen raitista ilmaa ja katselen ympärilleni parvekkeella.

169906.jpg

 

Taas minusta otettiin kuva, ilmankos, kun mami ja iskä hankki uuden digikameran.

169907.jpg

 

Käytiin tuossa joku aika sitten lenkillä uudella suunnalla ja löydettiin lampi, jossa oli sorsia. Se oli kiva mesta, kun oli paljon uusia hajuja. Veteen en vielä uskaltautunut.

169904.jpg

 

Lentäviä elukoita en koskaan saa kiinni, sen olen oppinut, joten tyydyin vain katselemaan vedessä uivia sorsia.

169905.jpg

 

Tässä olen mamin kummitytön kanssa, ja kun mami sanoi "Sanokaa muikku" niin me tehtiin niin!

169900.jpg

 

Mikäs tuoksu tuolta leijahtelee?????????

169908.jpg

 

Voihan kissan viikset! Mami oli paistamassa lettuja! Minullekin tuollainen, kiitos!

169901.jpg

 

Kun on masu täynnä lättyjä, mennään ilman muuta ruokaunille ja tietysti mamin ja iskän sänkyyn, jee!

169910.jpg

 

Katsokaa nyt, miten vietän koiranelämää! Aivan ihanaa...!

169909.jpg

 

Jos ette ole aiemmin nähneet, niin tässä on ystäväni kameli. Kameli on nyt kanssani sängyllä, mutta öiksi se joutuu sille ikävälle hattuhyllylle.

169915.jpg

 

Match Showissa kesällä. Piti kävellä kehää, mami veti ja minä hölskyttelin perässä, ei oikein huvittanut esiintyä, kun kaikki tuijotti minua.

169903.jpg

 

Voikaa hyvin ja haistelkaa syksyn pirteitä tuoksuja ja nauttikaa lämpöisistä päivistä.

Hei hei taas vähäksi aikaa.